Lenkille mars :)

Ihana aamu. Heräsin taas myöhemmin mitä piti, mutta olin kuitenkin kymmenen aikaan (tai vähän yli) ulkona Stellan kanssa. Käytiin tunnin reippaalla lenkillä ja tuli taas huomattua, etten osaa pukeutua kylmällä säällä oikein. Mutta eipä se mitään, pääasia että tuli lähdettyä lenkille! Nyt on koira ja sen omistaja tyytyväisiä. :) Siihen lenkin päälle sitten kaurapuuroa, marjoja ja vehnäleseitä = vielä parempi aamu. Ü

Oli kyllä ihana käydä lenkillä. Ei ollut paljon muita lenkkeilijöitä, aurinko vähän kurkisteli pilvien takaa ja oli sellanen kiva pakkanen. Ai että! Ja mä voin sanoa, että ainakin mun kohdalla liikunta on todellista terapiaa. Lenkkeillessä unohtuu arkiaskareet ja stressi, on aikaa vain olla ja nautiskella. Huomasin taas, että hymyilen ja jammailen siinä koiran vieressä tepastellessa. Sitten mä meinasin herkistyä, koska olin niin iloinen. Joskus aiemmin ei hymy häivähtänytkään kasvoilla, siksi ai se sitten herkistikin. Huomas, että loppujen lopuksi asiat on ihan hyvin ja elän vihdoin "omaa" elämää, onnellisena. :) Tänä aamuna lenkistä jäi hyvä mieli siitä, että jaksoi reippailla ja sai elämään iiison annoksen positiivista energiaa. 

Ei oo itse kuvattu (google)..en voinu, sormet oli niin jäässä!
Mutta melkene tän näköistä oli. :)

Siinä muuten yksi syy, miksi kannattaa ulkoilla. Aluksihan se voi tuntua siltä niinku tervassa sätkis, eikä kiinnosta ollenkaan kuluttaa aikaa lenkkeilyyn kun ei muutenkaan ole muka aikaa. Mutta, sitten kun on päässyt sen pahimman tervan yli, niin kyllä se siitä vaihtuu parempaan. Niistä lenkeistä oikeasti nauttii. Lenkille kaikki heti!! :) Eikä sen lenkin tartte olla mikään hirvee hikilenkkikään, pääasia on se että alkuun saa itsensä ylös, ulos ja lenkille. 

Illalla vatsatreeni vielä, ehkä myös koko kropan treeni. Riippuu siitä, kuinka kauan menee koulutehtävien tekemisessä.. Nyt Kepan kans Helsinkiin palloilemaan, iltaan siis! :)